Eräjärven Työväen Näyttämö, Rönnin kesäteatteri | 2014
SIRKKU PELTOLAN MENESTYSKOMEDIA
To 26.6. klo 19 Ennakko
Pe 27.6. klo 19 Ensi-ilta
Su 29.6. klo 17
Ti 1.7. klo 19 Itä-Pirkanmaa lehden näytös,
liput toimituksesta
To 3.7. klo 19
Su 6.7. klo 17
Ti 8.7. klo 19
To 10.7. klo 19
Su 20.7. klo 17
Ti 22.7. klo 19
To 24.7. klo 19
Su 27.7. klo 17
Ti 29.7. klo 19
To 31.7. klo 19
To 7.8. klo 19
La 9.8. klo 15
Teatterityö on moninaista
Rönnin kesäteatteri, Eräjärven Tupateatteri, JunnuTupis.
Kolme ryhmää ja moninaista toimintaa. Toimintaa monilla
näyttämöillä. Toimintaa eri paikoissa, eri paikkakunnilla ja
jopa eri maissa.
Viimeisin ulkomaan keikka suuntautui Petroskoihin. Sitä ennen oli 1980-luvulla käyty toisessa naapurimaassa. Tukholma ja Göteborgin läheinen Varberg olivat kohteina.
Ruotsin matkasta on jo aikaa. Karjalan kansallisen teatterin
pienellä näyttämöllä oltiin pari vuotta sitten. Tupateatterin
erillisryhmän esityksenä oli petroskoilaisen kirjailijan Raisa
Mustosen näytelmä Missä on kotisi, enkeli.
Raisa Mustonen ei nimestään huolimatta puhu lainkaan
suomea. Sukulaisia on kyllä Suomessa, mm. kumparelaskussa kunnostautunut Mustonen. Näytelmän suomentaja Edvin
Alatalolla on oma poika Suomessa, vaikka hän itse asuukin
Petroskoissa.
Missä on kotisi, enkeli -näytelmä oli Petroskoin teatteriväelle jo ennestään tuttu. He olivat sitä itse esittäneet. Jotkut
katsomossa olleet paikalliset näyttelijät olivat sen nähneet
Ruotsissakin. Mitäs siitä meille sanottiinkaan?
Tuntui todella lämmittävältä, kun jotkut Petroskoin kansallisen teatterin näyttelijöistä pitivät esitystämme parhaana
näkemistään versioista. Eivätkä he vaikuttaneet olevan lainkaan vieraskoreita. Ja miksipä olisivat olleetkaan.
Petroskoin matkan aikana jouduimme tai pääsimme, kuinka vain, myös paikallisen TV:n haastatteluun. Pätkä haastattelustamme esitettiin päivän TV-uutisissa. Kymmenien
minuuttien pätkän äytelmästämme, meistä, Eräjärvestä ja
Orivedestä oli sitten kokonaan erillinen ohjelma.
Karjalan Sanomissa saimme hyvin positiivisen arvion. Eräjärvestä kerrottiin erikseen myös sitä kautta, että puvustajaamme ja opastamme, Petroskoista tänne muuttanutta Lempiä,
oikeammin Liuobov Malodouchevaa, oli jututettu lehteen jo
etukäteen.
Nykyisin eräjärveläiset Lempi ja tulkkimme Vasili Rjagojev
olivat kullanarvoisia oppaita. Tottahan heillä entinen koti- ja
opiskelukaupunkinsa oli hyvin hallussa.
Teatteriharrastus on siis paljon muutakin kuin talvi-iltojen ja
viikonloppujen lukemista, harjoittelua, lavasteiden rakentamista, markkinointia, lipunmyyntiä ja esittämistä. Menetetty vapaa-aika tuottaa ilon lisäksi paljon oppimista ja monenlaista kokemusta.
Kokemuksia saa niin tavatuista ihmisistä kuin paikoistakin. Vaikka Petroskoinkin matkaan teatteri ja teatterilaiset
joutuivat panostamaan ajan lisäksi omaakin rahaa, oli se
varmasti enemmän kuin usein kalliimpikin turistimatka. Ja
avustihan matkaa myös opetus- ja kulttuuriministeriömme
osana suomalais-venäläistä kulttuurifoorumia.
Suomalaiset kulttuurimuodot kohtaavat Rönnillä
Rönnin tanssilavalla ja teatterilla on pitkät yhteiset perinteet. Juuret juontavat aina 1960-luvulle asti, jolloin Rönnin
juhannusjuhlien pääohjelmanumerona oli useanakin vuonna Tampereen pikkuteatterin tai jonkun muun näytelmäseurueen tarjoilema näytelmä. Varsinkin vuonna 1961 esitetty
“Tanssiva Savoy” sai liikkelle valtavat yleisömäärät.
Monen hiljaisen vuosikymmenen jälkeen Rönni ja teatteri
löysivät toisensa jälleen 1990-luvun alussa, kun Eräjärven
Työväen Näyttämö toi ensimmäiset näytelmänsä Rönnille. Mämmilästä se alkoi ja siitä lähtien teatterista on tullut
merkittävä osa Rönnin kesän ohjelmatarjontaa. Korkeasta
laadustaan tunnetuksi tullut Rönnin kesäteatteri onkin tarjoillut katsojille Längelmäveden rannalla tuhansia tunnelmia
vuosien mittaan.
Kesäteatteri ja tanssilava ovat kumpikin perisuomalaisia
kulttuurimuotoja, jotka kuuluvat kesään. Rönnillä voit samalla reissulla saada hyvän kosketuksen molempiin. Vaikka
Rönnin lavaa on uudistettu, on siellä säilynyt myös perinteisen tanssilavan tunnelma. Kiehtovia tarinoita lavan historiasta kertovat myös sen seinille kootut vanhat valokuvat ja
tanssijulisteet.
Sen lisäksi että Rönni on tunnettu teatteristaan, tansseistaan ja huippuesiintyjistään, se on nykyään kesän monipuolinen taukopaikka, jonka kahviosta, jäätelöaltaista, grillistä ja
pubista löytyy helpotus jokaiseen nälkään ja janoon. Lisäksi
lavalla järjestetään kesän aikana runsaasti erilaista ohjelmaa konserteista kesäjuhliin ja painonnostokilpailuihin asti.
Parhaimpaan aikaan kesällä Rönnillä on tapahtumaa lähes
päivittäin.
Toivotan kaikille oikein viihtyisiä hetkiä Rönnin maisemissa.
Nauttikaa suomalaisesta kulttuurista parhaimmillaan.
Jussi Valve
Eräjärven Urheilijat ry
Suomen Hevonen
(Hyvän kesäteatterinäytelmän ainekset)
(maksimissaan n. 350 hlölle)
toivottavasti!
Upeaa suomalaista nykynäytelmää
Taitavia harrastajanäyttelijöitä
Visuaalista näkökulmaa
Teknistä osaamista
Innokkaita ohjaajia
Ripaus ETN:ää
Hyppysellinen OSKOa
Lisää runsaasti avustavia käsiä lavastuksen, puvustuksen,
tarpeiston, käsiohjelman, markkinoinnin, logistiikan, tekniikan, cateringin ym. parissa. Nämä ovat tämänkin näytelmän suola ja pippuri. Muista myös perheen ja ystävien tuki.
Valmistusvaiheet:
Lue, ideoi, keskustele ja
harjoittele tarkoin.
Välillä hauduta.
Älä vatkaa liikaa,
näyttelijät saattavat sekoittua.
Vaadi ja perustele.
Ole luottavainen ja kuuntele ryhmää.
Iloitse ryhmäsi taidoista ja
heittäydy itsekin mukaan.
Muista paistaa kohtaukset
kummaltakin puolelta.
Mausta oman mielen mukaan.
Naura ja hulluttele. Itkeä tirauta,
jos tarve vaatii.
Keitä kasaan viime minuuteilla.
Älä polta pohjaan.
Lisää joukkoon
innostunut yleisö.
Tarjoillaan iloisena ja ylpeänä
upeassa järvimiljöössä
hyvän sään aikana.
1 kpl
8 kpl
1 kpl
1 kpl
1 kpl
- Montako teatterilaista on
edelleen mukana 35 vuoden
jälkeen? - Monesko Eräjärven Työväen
Näyttämön näytelmä Suomen
hevonen on? - Montako ohjaajaa näyttämöllä on ollut?
- Ketkä ovat ohjanneet enemmän kuin 2 näytelmää?
- Mikä ja milloin oli ensimmäinen vain Rönniin tehty
kesäteatterinäytelmä? - Rönnin Kesäteatteri -tuotantonimi otettiin käyttöön,
katsomo ja näyttämö sijoittuivat nykyiselle paikalleen.
Mikä vuosi? - Minä vuonna Tupateatteriin hankittiin nouseva
katsomo? - Koska Eräjärven Tupateatteri aloitti toimintansa?
- Montako musikaaleja teatterin ohjelmistossa on ollut?
Nimeä ne.
10.Montako hevosaiheista näytelmää teatterilla on ollut?
11.Minkä ikäinen on ollut nuorin näyttelijä?
12.Minkä ikäinen on ollut vanhin näyttelijä?
13.Missä näytelmässä on käynyt eniten katsojia?
14.Montako lasta on esiintynyt jommankumman
vanhempansa kanssa samassa näytelmässä?
15.Mikä näytelmä meni keväällä 2014 Eräjärven
Tupateatterissa?
35 VUOTTA TEATTERIA!
Vastaukset: - 4 henkilöä | 2. 50. | 3. 9 | 4. Timo Mäkinen 13, Erkki
Aura 9, Jarmo Skön 8, Perttu Pesä 7 ja Olli-Pekka Ulkuniemi
4 näytelmää | 5. Prinssi suruton 1993 | 6. Vuonna 1995
| 7. Vuonna 2010 | 8. Vuonna 2002 | 9. 2 Myrskyluodon
Maija ja Täällä Pohjantähden alla | 10. 2 (Hevosen tarina
1986 ja Suomen hevonen 2014) | 11. 2½v | 12. 75v | 13.
Kätkäläisen jättipotissa kesällä 2009 | 14. 24 | 15. Aina Joku
Eksyy
Suomen Hevonen 25
UUDET KOKEMUKSET OVAT HALUTTUJA
”Taattua laatua näyttämöllä”. ”Osaavat uudistua”. ”Hyvät
lavasteet, innostuneet esittäjät”. ”Jotka eivät ole käyneet
täällä, ovat jääneet paljosta paitsi”.
Tässä ratsastetaan lyhyesti kesän 2013 katsojapalautteella.
Lainaukset ovat Pirfestin katsojakyselyyn tulleita kommentteja.
Aiempi vierailu, sijainti, tuttavan suositus ja maine olivat
viime kesän kävijöiden tärkeimmät syyt tulla Rönnin kesäteatteriin katsomaan Liisaa ihmemaassa. Vaikka leimallisesti
kyse oli lasten näytelmästä, oli kyselyyn vastanneista 38 %
yli 60-vuotiaita. Ehkäpä lapset eivät monisivuiseen kyselyyn
helposti vastaakaan.
Rönniin tulon pääsyy oli Oriveden ulkopuolelta vierailleilla
nimenomaan kesäteatteri. Orivedellä yöpyi yli viidennes kävijöistä. Arviona voisi sanoa, että kyseessä oli mökkikylien
asukkaita ja/tai sukulaisyöpyjiä. Tämä arvio ei kuitenkaan
selviä tutkimuksesta.
Kesäteatterivieraat käyttivät matkallaan rahaa keskimäärin
64 euroa. Ravitsemispalveluihin yli 10 euroa/henki käytti
rahaa noin 80 prosenttia kävijöistä. Joilla kuilla rahaa kului
näihin tarkoituksiin yli 70 euroa.
Ostoksiinkin 14 % Rönnin vieraista käytti yli 70 euroa/henki.
Ja tietenkin polttoaineita piti ostaa, noin 40 % kävijöistä osti
niitä tutkimuksen mukaan yli 10 eurolla.
Rahan käytön ohella mielenkiintoista on katsoa, kuinka ennen on ja jatkossa aiotaan käyttäytyä. Rönnin kesäteatterilla on vakiintunutta katsojakuntaa, aiemmin teatterissamme
oli käyty keskimäärin 9 kertaa. Ja peräti 88 prosenttia aikoo
varmasti tulla uudestaan. Ehkä- vastauksia uudelleen tulemisesta oli loput 12 %.
Valtaosa vastaajista oli saanut tiedon esitteestä tai ystäviltä. Puskaradio onkin hyvä mainostaja, sillä 93,1 % ilmoitti
suosittelevansa Rönniä ystävilleen. Heillä oli varma kyllävastaus, loput 6,9 prosenttiakin ehkä suosittelee.
Kiitoksia kesän 2013 kävijöille ja kyselyyn vastanneille. Tervetuloa uudelleen. Rönnin kesäteatteri pyrkii aina olemaan
maineensa veroinen.
Elävä Eräjärvi -hankkeella virtaa,
viihtyisyyttä ja yhteistyötä kylälle
Eräjärven Kehittämisyhdistys eli EKY käynnisti viime vuonna Elävä Eräjärvi -hankkeen. Hankkeella edistetään kylän
viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä, elävyyttä, elinmahdollisuuksia
sekä matkailua ja samalla myös yritystoimintaa. Aktiiviseen
ja hyvien palvelujen kylään on helpompi tulla asumaan.
Tarinoita talteen ja matkapaketteja
Viime syksynä EKY järjesti palvelutarvekyselyn osana kylän
palvelujen laadun seurantaa.
Hankkeen myötä aloitettiin myös kylämatkailuun liittyvien
tietojen ja tarinoiden kerääminen. Marraskuun iltamissa
muisteltiin ohjelman lomassa kylän kauppoja ja kauppiaita.
Keväällä jatkettiin muisteloita Raatarin raitilla.
Eräjärveltä löytyy runsaasti kerrottavaa matkailijoille. Tarinoiden myötä on rakennettu matkailupaketteja mm.: Teatterinälkään, Kivimiehen kierros, Kiehtovaa maaseutua
kiertämässä, Kulttuurieksoottinen Eräjärvi sekä Leidit luonnossa. Pakettien rakentamisessa on hyödynnetty PirFestin
järjestämää kulttuurimatkailukoulutusta.
Maisemaa ja kyläsuunnitelmia
Kestävä kehitys on olennainen osa Elävä Eräjärvi -hankketta.
Hankkeessa tarkastellaan kylämaisemaa ja ympäristöä; miten niitä voisi parantaa ja tehdä viihtyisämmäksi.
Tähän liittyvät myös asukkaiden jaksaminen ja elämisen
edellytykset. Niinpä EKY on järjestänyt kyläläisille ATK:ta
etanavauhdilla -kurssin ja puutyökerhon. Hankkeen myötä
on päivitetty myös Eräjärven, Vihasjärvi-Järvenpään ja Leväslahden kyläsuunnitelmat.
Tietoa hankkeesta löytyy Eräjärven kotisivuilta www.erajarvi.net.
TEATTERIELÄMYSTÄ KEHITETTÄMÄSSÄ
Hei, olen Marko Kahelin, yksi Rönnin Kesäteatterin taustalla
toimivista harrastajista. Opiskelen työni ohella Tampereen
Ammattikorkeakoulussa palvelujen tuottamisen ja johtamisen linjalla. Lisäksi harrastan teatterin taustatöitä. Osana
opintojani pyrin kehittämään Rönnin Kesäteatterin ja Rönnin kesäravintolan yhteistyötä koskien pääasiassa teatterin
väliaikatarjoilua.
Rönnin Kesäteatteri on toiminut jo 15 vuoden ajan tuottaen kesäisiä elämyksiä kulttuurinnälkäisille katsojille. Tuona
aikana teatteri ja sen markkinointi on kehittynyt valtavan
paljon. On rakennettu nouseva katsomo, teatterilippujen ostaminen on mahdollista internetistä, teatteriretkeen voi helposti yhdistää myös muuta koettavaa eikä käsiohjelmaakaan
enää koota ”leikkaa-liimaa” -menetelmällä. Myös näyttelijät
ovat tuona aikana kehittyneet valtavasti, kiitos ammattiohjaajien, jotka kaikki ovat jättäneet oman kädenjälkensä Rönnin Kesäteatterin historiaan.
Teatterielämys on paljon muutakin kuin pelkkä teatteriesitys. Se on kokonaisuus, johon vaikuttavat kaikki kokemukset
teatteriretkestä. Toimiva väliaikatarjoilu on iso osa hyvää
teatterielämystä. Tänä vuonna pyrimme kehittämään juuri
väliaikatarjoilun toimivuutta ja helpottamaan jonottamista.
Nyt tarjoamme kaikille katsojille mahdollisuuden tilata väliaikatarjoilut suoraan pöytään katettuna, vaikka vain yhdelle
hengelle. Teatterin kehittäminen on vuoropuhelua yleisön
kanssa ja vaatii jatkuvaa työtä. Osana tätä vuoropuhelua
tulen tekemään Rönnin kesäteatterikatsojille kyselyn teatterimme palveluista ja niiden toimivuudesta. Toivon kyselyyn
toivon paljon vastauksia.
Erityisen hyviä teatterielämyksiä toivottaen
Marko
Henkilöt:
Reijo Kahelin
Anne Kahelin
“Aili”
“Lassi”
Ailin ex-mies
Irma Koskela
“Ailin Äite”
Marja-Leena
Viljanen
“Mervi”
Lassin uusi nainen
Hevonen
Kaisa Hietaniemi /
Tero Viljanen
Suomen Hevonen 7
eissa
Mika Ruokonen
“Kai”
Ailin ja Lassin poika
Tero Viljanen
Kaisa Hietaniemi
“Ken”
Kain kaveri
“Jaana”
Ailin ja Lassin Tytär
Silja Ojala
“Kirsikaija eli KK”
Jaanan kaveri
Tekijät:
Kirjoittanut – Sirkku Peltola
Ohjaus – Jarmo Skön
Lavastus- ja puvustussuunnittelu – Janina Ahlfors
Puvustuksen toteutus – Lioubov Malodoucheva, Sirkka Grönqvist
ja ryhmä
Lavastuksen toteutus – työryhmä
Käsiohjelma Sanna Hellekoski
Juliste – Sanna Hellekoski
Tekniikka – Juho Hildén, Jussi Grönqvist
Mainoishankinta – Mira Valkama, Tarja Lahti
Markkinointi – Marko Kahelin, Tarja Lahti ja työryhmä
Huolto – Anne Kahelin, Vasili Rjagojev, Teemu Heikkinen
Esitysoikeudet – Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry
Tuotanto – Eräjärven Työväen näyttämö ry
Ensi-ilta 26.6.2014 klo 19:00
Esityksen kesto – noin 2h + väliaika
