Eräjärven Työväen Näyttämön historia pähkinänkuoressa
1980-2025
Vuonna 1986 teatteri on asettanut itselleen tavoitteeksi:
-Löytää ajassa liikkuvaa
-Tehdä osallistuvaa, uudistuvaa teatteria
-Mennä pintaa syvemmälle
-Virittää keskustelua, ajatuksia
-Oppia uusia asioita; uutta itselle, uutta yleisölle
-Kehittyä ihmisinä; joka näytelmän jälkeen olemme erilaisia kuin ennen

1906 Eräjärven työväenyhdistys perustettiin. Seuraavana vuonna esitettiin ensimmäiset näytelmät ja näin jatkettiin vuoteen 1930, jolloin työväentalo suljettiin ja yhdistys lakkautettiin. Tästä seurasi myös näytelmäkerhotoiminnan loppuminen.
1945 sotien jälkeen eri työväenyhdistysten myötä myös näytelmäkerhotoiminta elpyi. Elpymiseen vaikutti erityisesti 1947 valmistunut uusi työväentalo, Seuratalo. Sieltä aina tähän päivään asti on Eräjärvellä ollut laaja näytelmätoiminta, joitakin katkoksia lukuunottamatta.
1980 Eräjärven Työväen Näyttämö perustettiin, ja sen ensimmäinen näytelmä sai ensi-iltansa vappuaattona 1980. Näytelmä oli työryhmän omaan tekstiin ja työväen paikallishistoriaan perustuva Kätketty Kipinä. Kätketystä kipinästä päätyi osia MTV:n työväentaloja käsittelevään ohjelmaan.
Näytelmiä on käyty esittämässä useilla eri paikkakunnilla, jopa ulkomailla asti. Varsinkin ETN:n alkuaikoina vierailtiin joka vuosi eri paikoissa. Teatteri onkin vieraillut 11 eri paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa (1986) ja Venäjällä (2012). Kahdesta näytelmästä on esitetty katkelmia televisiossa. Televisioon päädyttiin myös heti toiminnan alkuvaiheessa erillisellä runoesityksellä.
Eräjärven Työväen Näyttämön virallinen perustamis-asiakirja allekirjoitettiin 21.2.1983, jolloin siitä tuli yhdistys. Oikeusministeriö hyväksyi ETN:n yhdistykseksi, ja se kirjattiin rekisteriin 10.1.1985. ETN:stä tulikin harrastuksen yhdysside ja pitkäjänteinen puurtaja.
1986 Marraskuussa ETN teki vierailun Ruotsiin esittämään näytelmän Hevosen tarina Tukholmassa ja Varbergissa.
1991 ETN esitti ensimmäistä kertaa näytelmänsä myös Rönnin kesäteatterissa.
1991 Itsenäisyyspäivänä ETN sai Oriveden kulttuurilautakunnan taidepalkinnon.
1993 Kesäksi tehtiin ensimmäinen näytelmä Rönnin kesäteatteria varten. Kesästä 1994 alkoi ETN:n kesäteatterikausi, josta seuraavat kahdeksan vuotta tehtiin näytelmiä vain kesäteatteriin.
1994 Kesällä kuvattiin Eräjärvellä myös draamadokumentti Voita, sähköä ja smetanaa, joka kertoo Eräjärven Osuusmeijerin tarinan. Siinä näytteli useita ETN:n jäseniä. Dokumentti esitettiin TV2:lla samana syksynä.
1995 kesäteatteri otti käyttöön tuotantonimekseen Rönnin kesäteatteri, ja samalla kesäteatterille kehitettiin logo Tuula Justanderin alun perin Niskavuoren Hetaan tehdystä julisteesta.
1996 Rönniin tehtiin työllisyysvaroin ja talkoovoimin 350-paikkainen nouseva, kiinteä katsomo. Oman rahoituksen lisäksi hanke sai avustusta Oriveden kaupungin vapaa-aikalautakunnalta ja KSL:n Oriveden seudun opintojärjestöltä. Rahaa kerättiin mm. kyläläisten haastekeräyksellä. Oman panoksensa antoivat katsomon rakentamiseen myös Puistolan perhekodin nuoret.
1997 ETN haki rahoitusta AV-projektille, jonka myötä kuvauspaikkoja, tarpeistoa ja avustajia kartoitettiin ja rekisteröitiin. Työ tuotti tulosta, sillä kesällä 1999 TV2 kuvasi Eräjärvellä osia maalaiskomediaan Trasselirakastaja ja vuonna 2010 Alavilla mailla hallanvaara.
1990-luvun lopussa rakennettiin Seuratalon yläkertaan tilat teatterin suurehkolle pukuvarastolle kehittämishankkeiden yhteydessä.
Syksyllä 2001 aloitettiin Seuratalolla kesäteatteriryhmän rinnalla talvinäytelmäryhmä Tupateatteri. Mika Ruokonen kehitteli Kesäteatterin logon pohjalta Tupateatterille oman logon. Tästä asti ETN on tehnyt sekä Tupa- että kesäteatterille näytelmiä.
2009 ETN sai Pomoottori-rahoituksella hankittua Tupateatterille nousevan katsomon, joka on koottava ja siitä on mahdollista rakentaa myös esiintymislava. Samalla Seuratalo sai uudet ulko-ovet sekä ääni- ja valopisteen.
2010 ETN julkaisi 30-vuotisjuhlan kunniaksi teatterin toiminnasta kertovan kirjan Kätketystä Kipinästä Kätkäläiseen. Kirjan kirjoitti Hannele Mäkelä ja taittoi Sanna Hellekoski.
2011 teatteri sai Pirkanmaan taidetoimikunnan Kulttuuritekopalkinnon, kun näyttelijätyöryhmä teki Perttu Pesän ohjauksessa uuden dramatisoinnin Lauri Viidan Moreenista ja esitti sen Rönnin kesäteatterissa.
Kesällä 2012 Siitaman pukuvarasto lakkautettiin ja loput asusteista siirtyivät ETN:lle. Syksyn aikana pukuvarasto siivottiin, korjattiin ja karsittiin talkoilla ja työllistämistuella.
Syksyllä 2012 saatiin Tupateatteriin oma lasten ryhmä, kansalaisopiston JunnuTupis. JunnuTupiksen sisältönä on teatterin taitojen harjoittelu ja oman näytelmän valmistaminen.
Marraskuussa 2012 teatteri vieraili Venäjällä Karjalan Kansallisen Teatterin, entisen Petroskoin Suomalaisen Teatterin lavalla näytelmällä Missä on kotisi, Enkeli?. Tuotanto kuului opetus- ja kulttuuriministeriön suomalais-venäläiseen kulttuurivaihtoon. Näytelmällä osallistuttiin myös Ekokumppanit Oy:n EU-osarahoitteiseen Teatteri kylässä -hankkeeseen esittämällä se Tampereen Ylioppilasteatterissa.
Teatteri on toiminut kaikkina vuosina osan harjoituskausista kansalaisopiston opintopiirinä lukuun ottamatta Missä on kotisi, Enkeli? -tuotantoa.
Talkootyölle ja omakustanteiselle toiminnalle on kuitenkin jäänyt merkittävä osa näytelmien tuottamisesta sisältäen esitykset, lavastukset, puvustukset, tarpeistot ja markkinoinnin. Esimerkiksi kesän 2012 tuotannon talkootöiden osuus oli 15 euron tuntihinnoittelulla noin 120 000 euroa.
Teatterilla esityskertoja on ollut yli 600. Tarkkaa katsojamäärää ei ole tilastoitu, mutta arviolta yleisöä on ollut 70 500 vuosina 1980-2012.
Teatteri on jäsenenä Suomen Harrastajateatteriliitossa, Työväen Näyttämöiden Liitossa ja Eräjärven Kehittämisyhdistys ry:ssä. Se on myös Oriveden Suvi ry:n perustava jäsen sekä Oriveden Suven kautta FinlandFestivals-ketjun ja Pirkanmaan Festivaalit PirFest ry:n jäsen.
Kesäteatteri tekee jatkuvaa yhteistyötä Rönnin (lavan) kanssa ja teatteri on yhteistyössä alueen yrittäjien ja toimijoiden kanssa.
Teatteri on vuosien varrella tarjonnut opiskelijoille harjoittelu- ja työelämään tutustumispaikkoja, sekä työllistänyt useita pitkäaikaistyöttömiä.
Eräjärven Työväen Näyttämön näytelmät ovat usein olleet osana yhteiskunnassa käytyä keskustelua. Monesti näytelmävalinnat ovat kuitenkin olleet vain sattumaa – tai sitten hyvää ennakointia. Kuitenkin näytelmillä on haluttu sanoa jotain vakavaa, niin yleisölle kuin näyttelijöille itselleenkin.
-…-
2019 Rönnin kesäteatterissa on takana kaksi työntäyteistä vuotta. Toissa syksynä ja talvena aloitimme vanhan varastorakennuksen ja äänikopin purkutalkoilla. Viime kesäksi valmistui sitten Arkkitehtitoimisto Antti Niemisen ja A-Insinöörien suunnittelema, rakennusliike H. Kangasvieren rakentama, kauan kaivattu katos kesäteatterimme nousevan, selkänojallisen katsomon ylle. Viime kesänä ei paljon satanut, mutta katos suojasi katsojia sopivasti kuumalta auringonpaahteelta.
Syksyllä tanssikauden päätyttyä jatkoimme purkutalkoita, vuorossa oli Rönnin vanhat vessat. Niiden tilalle on nyt noussut pääosin talkootyönä rakennettu huolto-wc-rakennus. Rakennuksesta löytyvät wc:t invavessoineen, suihku-, pesu- ja kuivaustilat, sekä pieni varasto. Hankkeemme on mahdollistanut Kantri ry:n Leader-rahoitus (50%), lainarahat, talkootyö ja lahjoitukset omien vähäisten varojen lisänä. Kiitokset kaikille talkoolaisille ja lahjoittajille.
2020 Koronapandemia katkaisi Rönnin Kesäteatterin pitkän perinteen vuosittaisista kesäteatteriesityksistä, kun Anneli Pukeman ”Rakastettu Johansson” jäi esittämättä. Tämä oli harmillista, sillä teatteri oli tarjonnut esityksiä kesketyksettä vuosien ajan.
2024 Teatteri hankki omistukseensa Eräjärven Seuratalo Oy:ltä Tupateatterin kiinteistön.
2025 Eräjärven Työväen Näyttämö oli ehdolla vuoden 2025 harrastajateatteriksi 4 parhaan joukossa. Suomen Harrastajateatteriliitto valitsee vuosittain vuoden harrastajateatterin, ja vuonna 2025 Eräjärven Työväen Näyttämö pääsi suuntaa antavaan yleisöäänestykseen. Raati valitsi 27 hakemuksen joukosta neljä erinomaista teatteria, jotka tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia teatteriharrastukseen ja tuottavat taiteellisesti korkeatasoisia esityksiä.