1906
Eräjärven työväenyhdistys perustettiin. Seuraavana vuonna esitettiin ensimmäiset näytelmät ja näin jatkettiin vuoteen 1930, jolloin työväentalo suljettiin ja yhdistys lakkautettiin. Tästä seurasi myös näytelmäkerhotoiminnan loppuminen.

1945
Sotien jälkeen eri työväenyhdistysten myötä myös näytelmäkerhotoiminta elpyi. Elpymiseen vaikutti erityisesti 1947 valmistunut uusi työväentalo, Seuratalo. Sieltä aina tähän päivään asti on Eräjärvellä ollut laaja näytelmätoiminta, joitakin katkoksia lukuunottamatta.

1980
Eräjärven Työväen Näyttämö perustettiin, ja sen ensimmäinen näytelmä sai ensi-iltansa vappuaattona 1980. Näytelmä oli työryhmän omaan tekstiin ja työväen paikallishistoriaan perustuva Kätketty Kipinä. Kätketystä kipinästä päätyi osia MTV:n työväentaloja käsittelevään ohjelmaan.

Näytelmiä on käyty esittämässä useilla eri paikkakunnilla, jopa ulkomailla asti. Varsinkin ETN:n alkuaikoina vierailtiin joka vuosi eri paikoissa. Teatteri onkin vieraillut noin 20 eri paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa (1986) ja Venäjällä (2012). Kahdesta näytelmästä on esitetty katkelmia televisiossa. Televisioon päädyttiin myös heti toiminnan alkuvaiheessa erillisellä runoesityksellä.

Eräjärven Työväen Näyttämön virallinen perustamis-asiakirja allekirjoitettiin 21.2.1983, jolloin siitä tuli yhdistys. Oikeusministeriö hyväksyi ETN:n yhdistykseksi, ja se kirjattiin rekisteriin 10.1.1985. ETN:stä tulikin harrastuksen yhdysside ja pitkäjänteinen puurtaja.

1986
Marraskuussa ETN teki vierailun Ruotsiin esittämään näytelmän Hevosen tarina Tukholmassa ja Varbergissa.

1991
ETN esitti ensimmäistä kertaa näytelmänsä myös Rönnissä. Rönnissä näyttämö katsomoineen tuolloin sijaitsi pubin ulkoalueella, mistä sitä pikkuhiljaa siirrettiin lähemmäksi rantaa nykyiselle paikalleen.
Itsenäisyyspäivänä ETN sai Oriveden kulttuurilautakunnan taidepalkinnon.

1993
Kesäksi tehtiin ensimmäistä kertaa näytelmä vain Rönnin kesäteatteriin. Kesästä 1994 alkoikin ETN:n kesäteatterikausi, josta seuraavat kahdeksan vuotta tehtiin näytelmiä vain kesäteatteriin.

1994
Kesällä kuvattiin Eräjärvellä myös draamadokumentti Voita, sähköä ja smetanaa, joka kertoo Eräjärven Osuusmeijerin tarinan. Siinä näytteli useita ETN:n jäseniä. Dokumentti esitettiin TV2:lla samana syksynä.

1995
Kesäteatteri otti käyttöön tuotantonimekseen Rönnin Kesäteatteri, ja samalla kesäteatterille kehitettiin logo Tuula Justanderin alunperin Niskavuoren Hetaan tehdystä julisteesta.

1996
Rönniin tehtiin työllisyysvaroin ja talkoovoimin 350-paikkainen nouseva, kiinteä katsomo. Oman rahoituksen lisäksi hanke sai avustusta Oriveden kaupungin vapaa-aikalautakunnalta ja KSL:n Oriveden seudun opintojärjestöltä. Rahaa kerättiin mm. kyläläisten haastekeräyksellä. Oman panoksensa antoivat katsomon rakentamiseen myös Puistolan perhekodin nuoret.

1997
ETN haki rahoitusta AV-projektille, jonka myötä kuvauspaikkoja, tarpeistoa ja avustajia kartoitettiin ja rekisteröitiin. Työ tuotti tulosta, sillä kesällä 1999 TV2 kuvasi Eräjärvellä osia maalaiskomediaan Trasselirakastaja ja vuonna 2010 Alavilla mailla hallanvaara.

1999
Seuratalon yläkertaan rakennettiin tilat teatterin suurehkolle pukuvarastolle kehittämishankkeiden yhteydessä.

2001
Syksyllä aloitettiin Seuratalolla kesäteatteriryhmän rinnalla talvinäytelmäryhmä Tupateatteri. Mika Ruokonen kehitteli Kesäteatterin logon pohjalta Tupateatterille oman logon. Tästä lähtien ETN on tehnyt sekä Tupa- että Kesäteatterille näytelmiä.

2009
ETN sai Pomoottori-rahoituksella hankittua Tupateatterille nousevan katsomon, joka on koottava ja siitä on mahdollista rakentaa myös esiintymislava. Samalla Seuratalo sai uudet ulko-ovet sekä ääni- ja valotarkkaamon.

2010
ETN julkaisi 30-vuotisjuhlan kunniaksi teatterin toiminnasta kertovan kirjan Kätketystä Kipinästä Kätkäläiseen. Kirjan kirjoitti Hannele Mäkelä ja taittoi Sanna Hellekoski.

2011
Teatteri sai Pirkanmaan taidetoimikunnan Kulttuuritekopalkinnon, kun näyttelijätyöryhmä teki Perttu Pesän ohjauksessa uuden dramatisoinnin Lauri Viidan Moreenista ja esitti sen Rönnin kesäteatterissa.

2012
Kesällä Siitaman pukuvarasto lakkautettiin ja loput asusteista siirtyivät ETN:lle. Syksyn aikana pukuvarasto siivottiin, korjattiin ja karsittiin talkoilla ja työllistämistuella.

Syksyllä saatiin Tupateatteriin oma lasten ryhmä, kansalaisopiston JunnuTupis. JunnuTupiksen sisältönä on teatterin taitojen harjoittelu ja oman näytelmän valmistaminen.

Marraskuussa teatteri vieraili Venäjällä Karjalan Kansallisen Teatterin, entisen Petroskoin Suomalaisen Teatterin lavalla näytelmällä Missä on kotisi, Enkeli?. Tuotanto kuului opetus- ja kulttuuriministeriön suomalais-venäläiseen kulttuurivaihtoon. Näytelmällä osallistuttiin myös Ekokumppanit Oy:n EU-osarahoitteiseen Teatteri kylässä -hankkeeseen esittämällä se Tampereen Ylioppilasteatterissa.

2013

2014

2015

2016
Hupiprojektina toteutettiin edellisissä näytelmissä mukanaolleiden ja halukkaiden kesken Rönnin Kesäteatterin ensimmäinen seinävuosikalenteri. ”Eräjärven Työväen näyttämön näyttelijät esillä vuoden 2016 seinäkalenterissa.” Esillä oli myös vuoden teatteriaiheiset ja eräjärveläiset tapahtumat.

2017
Eräjärven Työväen Näyttämö juhli satavuotiasta Suomea nostaen esiin Minna Canthin elämän ja tuotannon. Valtakunnallisessa Suomi100-ohjelmassa pääteemana oli tasa-arvon kehitys Suomen itsenäisyyden aikana. Yhteistyötä tehtiin koulujen kanssa. Tupateatterissa näyttelijät valmistivat näytelmän Minä olen Minna Canth – tarinoita tasa-arvosta ja kohtaamisista. Näytelmän ensi-ilta oli Minna Canthin päivän, eli tasa-arvon päivän aattona 18.3.2017.

Kesäteatterissa esitettiin teemaan sopivasti Minna Canthin Kauppa-Lopo kansanmusikaali.

Syksyllä aloitettiin ETN:n mittavin hanke: katsomokatos Rönnin Kesäteatteriin. Projekti alkoi vanhan varastorakennuksen ja äänikopin purkutalkoilla uuden tieltä.

2018
Rönnin Kesäteatterin katoshanketta aloitettiin toteuttaa. Kesäksi valmistui Arkkitehtitoimisto Antti Niemisen ja A-Insinöörien suunnittelema, rakennusliike H. Kangasvieren rakentama, kauan kaivattu katos kesäteatterimme nousevan, selkänojallisen katsomon ylle. Kesänä ei paljon satanut, mutta katos suojasi katsojia sopivasti kuumalta auringonpaahteelta.

Samana kesänä oli mahdollisuus osallistua teatterin vastikkeelliseen tukikeräykseen. Tukikeräys oli, ei vain kulttuurille; urheilu ja liikuntakin saivat omansa – olihan kesäteatterin kattamishanke ja uuden huoltorakennuksen tekeminen yhteinen hanke urheiluseuran kanssa.

2019
Rönnin Kesäteatterilla on takana kaksi työntäyteistä vuotta. Syksyllä tanssikauden päätyttyä jatkoi purkutalkoot, vuorossa oli Rönnin vanhat vessat. Niiden tilalle nousi pääosin talkootyönä rakennettu huolto-wc-rakennus. Rakennuksesta löytyvät wc:t invavessoineen, suihku-, pesu- ja kuivaustilat, sekä pieni varasto. Hankkeemme on mahdollistanut Kantri ry:n Leader-rahoitus (50%), lainarahat, talkootyö ja lahjoitukset omien vähäisten varojen lisänä. Kiitokset kaikille talkoolaisille ja lahjoittajille.

2020
Koronapandemia katkaisi Rönnin Kesäteatterin pitkän perinteen vuosittaisista kesäteatteriesityksistä, kun Anneli Pukeman Rakastettu Johansson jäi esittämättä. Tämä oli poikkeuksellista, sillä teatteri oli ehtinyt tarjota esityksiä kesketyksettä vuosien ajan.

Tupateatterin Popula -esitykset siirrettiin poikkeksellisesti syksylle.

2021
JunnuTupislaisten kasvaessa perustettiin nuorille suunnattu teatteriryhmä NuortenTupis kansalaisopistosta riippumattomana ryhmänä.

2024
Teatteri hankki omistukseensa Eräjärven Seuratalo Oy:ltä Tupateatterin kiinteistön.

2025
Eräjärven Työväen Näyttämö oli ehdolla vuoden 2025 harrastajateatteriksi 4 parhaan joukossa. Suomen Harrastajateatteriliitto valitsee vuosittain vuoden harrastajateatterin, ja vuonna 2025 Eräjärven Työväen Näyttämö pääsi suuntaa antavaan yleisöäänestykseen. Raati valitsi 27 hakemuksen joukosta neljä erinomaista teatteria, jotka tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia teatteriharrastukseen ja tuottavat taiteellisesti korkeatasoisia esityksiä.

Rönnin Kesäteatteri juhli 30-vuotiasta tuotantonimeään.

2026

Teatteri on toiminut kaikkina vuosina osan harjoituskausista kansalaisopiston opintopiirinä lukuun ottamatta Missä on kotisi, Enkeli? -tuotantoa.
Talkootyölle ja omakustanteiselle toiminnalle on kuitenkin jäänyt merkittävä osa näytelmien tuottamisesta sisältäen esitykset, lavastukset, puvustukset, tarpeistot ja markkinoinnin. Esimerkiksi kesän 2012 tuotannon talkootöiden osuus oli 15 euron tuntihinnoittelulla noin 120 000 euroa.

Teatterilla esityskertoja on ollut yli 600. Tarkkaa katsojamäärää ei ole tilastoitu, mutta arviolta yleisöä on ollut 70 500 vuosina 1980-2012.

Teatteri on jäsenenä Suomen Harrastajateatteriliitossa, Työväen Näyttämöiden Liitossa ja Eräjärven Kehittämisyhdistys ry:ssä. Se on myös Oriveden Suvi ry:n perustava jäsen sekä Oriveden Suven kautta FinlandFestivals-ketjun ja Pirkanmaan Festivaalit PirFest ry:n jäsen.

Kesäteatteri tekee jatkuvaa yhteistyötä Rönnin Lavan kanssa ja teatteri on yhteistyössä alueen yrittäjien ja toimijoiden kanssa.

Teatteri on vuosien varrella tarjonnut opiskelijoille harjoittelu- ja työelämään tutustumispaikkoja, sekä työllistänyt useita pitkäaikaistyöttömiä.

Eräjärven Työväen Näyttämön näytelmät ovat usein olleet osana yhteiskunnassa käytyä keskustelua. Monesti näytelmävalinnat ovat kuitenkin olleet vain sattumaa – tai sitten hyvää ennakointia. Kuitenkin näytelmillä on haluttu sanoa jotain vakavaa, niin yleisölle kuin näyttelijöille itselleenkin.