Ohjaajan sanat
Saat teatterin aulassa saman tehtävän kuin päähenkilö Klaara saa näytelmän alkupuolella, kirjoita ylös jokin hyvä syy elää. Kiitos jos kirjoitat ja vaikka et kirjoittaisi, niin toivottavasti ainakin mietit sitä.
Anna Krogeruksen kirjoittama näytelmä 9 hyvää syytä elää on meidän aikaamme sijoittuva kuvaus yhteiskunnastamme.
Näytelmän esiin tuomat teemat, kuten yksinäisyys, alkoholismi sekä muut mielenterveyteen liittyvät haasteet ja pelot, ovat varsin tunnistettavia ja valitettavan yleisiä.
Teemastaan huolimatta, tai ehkäpä juuri siksi, olen pyrkinyt korostamaan näytelmän sympaattista huumoria ja toiveikkuutta.
Antoisaa teatterielämystä toivottaen
Juho Joki, ohjaaja
9 HYVÄÄ SYYTÄ ELÄÄ
Tarina herkän ihmisen elämästä ja selviytymisestä yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme. Näytelmä on koskettava, tunteikas, lohdullinen ja toiveikas, unohtamatta huumoriakaan.
Eräjärven Tupateatterissa esitettävä 9 hyvää syytä elää kertoo syvällisen ja puhuttelevaan tarinan toipumisesta.
Päähenkilö Klara saa hoitajaltaan tehtävän pohtia yhdeksän hyvää syytä jatkaa eteenpäin. Klara, joka on juuri muuttanut yksin omaan asuntoonsa, kamppailee löytääkseen edes yhden syyn.
Näytelmä seuraa Klaran matkaa parempaan, jossa pienet, henkilökohtaiset edistysaskeleet – kuten ulos astuminen muuttuu valtavaksi voitoksi. Yksinäisyyden, mielenterveysongelmien ja yhteiskunnallisten paineiden keskellä Klara kohtaa toisia elämän kolhimia ihmisiä. Hiljalleen etenevä tarina osoittaa, että toipuminen ei tapahdu yhdessä yössä, mutta jokainen pieni onnistuminen on arvokas.
Tarina avaa vaikeiden elämänhaasteiden käsittelyä tavalla, joka auttaa ymmärtämään ja näkemään toivon. Se näyttää, miten henkilökohtaisista kokemuksista voidaan luoda yleismaailmallinen kertomus, joka resonoi jokaisen katsojan sisällä.
Näytelmä ei pelkää käsitellä raskaita aiheita, kuten mielenterveysongelmia ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta, mutta se tekee sen toiveikkaasti ja inhimillisellä otteella.
ROOLIHENKILÖT
Klara Harmaa – Piia Sievänen
Aulikki Harmaa, Klaran äiti – Anne Kahelin
Ursula Harmaa, Klaran isosisko – Minnamaaria Heikkinen
Janne Laakso, Klaran omahoitaja – Taavi Simonen
Saku, naapuri, postimies-runoilija – Ville Heikkinen
Hämähäkkimies, naapuri, dementikko – Taavi Simonen
Külli Mauk, naapuri, yh-äiti, koulun keittäjä, lähikaupan myyjä – Irma Koskela
Lumi Oksanen, edellisen tytär, naapuri, koululainen – Kielo Sutinen
Ostarin Oskari, naapuri, alkoholisti – Johanna Lindroos
Urho-Kaleva, naapuri, alkoholistin koira – Juha Sievänen
Laika, kaikkien hylättyjen koirien suojelija – William Tauriainen
Mangonainen, naapuri, maahanmuuttaja – Minnamaaria Heikkinen
Natsku, ammattiauttaja – William Tauriainen
Puhelinheppu – William Tauriainen
Bussikuski – Taavi Simonen
Suntio – William Tauriainen
Lisäksi:
Matkustajia bussissa
Kulkijoita kadulla
TEKIJÄT
Käsikirjoitus – Anna Krogerus
Ohjaus – Juho Joki
Lavastussuunnittelu – Juho Joki & Taavi Simonen
Lavastuksen toteutus – Työryhmä + Veikko Lahtinen ja Tomi Luoto
Puvustussuunnittelu – Juho Joki & työryhmä
Puvustus – Työryhmä
Tarpeisto – Työryhmä
Valo-, ääni-, projisointi- ja tehostesuunnittelu – Risto Mustalammi & Juho Joki
Äänitehosteet ja musiikkisävellykset – Risto Mustalammi & Taavi Simonen (Ysiseiska, Laika, Itkuvirsi ja Ysiboogie)
Valo-, ääni-, projisointi- ja tehosteoperointi – Risto Mustalammi
Valokuvat – Risto Mustalammi, Kielo Sutinen & Anne Kahelin
Juliste & käsiohjelma – Risto Mustalammi
Ennakkomyynti – Verkkokauppa, Taitokeskus Orivesi, Keskustie 37 ja EKY Eräjärvi, Eräjärventie 1591
Verkkokauppa – erajarventeatterit.eventiolive.fi
Esityksen kesto – noin 2 tuntia 30 minuuttia (sis. 20 min. väliajan)
Ensi-ilta – 22.3.2025 Eräjärven Tupateatterissa
Esitysoikeuksia valvoo – Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy
Tuotanto – Eräjärven Työväen Näyttämö Ry / Eräjärven Tupateatteri
Kiitokset – Oriveden Seudun Kansalaisopisto OSKO, Eky Eräjärvi, Sale Eräjärvi, Matti Siren, sekä kaikki, jotka ovat tavalla tai toisella näytelmän valmistumiseen vaikuttaneet!
VÄLIAIKATARJOILUT:
Klaran Suklaaleivos (GL,M),
Aulikin Siemennäkkäri (GL,M,V),
Ursulan Karkkisalaatti (M,GL),
Postimies-Sakun Sienisalaattileipä (GL,M)
Külli Maukin Korvapuusti (L),
Mangonaisen tuorejuustokakku (L)
&
Kahvi, tee, pillimehu tai limsa
Leivonnaiset: 3,5€
Juotavat: 2€
Ennakkotilaukset:
Tee teatterielämyksestäsi täydellinen ja varaa herkulliset väliaikatarjoilut etukäteen verkkokaupastamme tai ennakkomyyntipisteiltä Eky Eräjärvi ja Taitokeskus Orivesi! Tupateatterin tarjottavat vaihtuvat joka vuosi näytelmän mukaan.
Huom! Tilaathan väliaikatarjoilut viimeistään 2 tuntia ennen esitystä.
Ennakkotilauksella vältyt jonottamiselta!
9 hyvää syytä elää – käsiohjelma:
Eräjärven Tupateatteri toimii osan harjoituskaudesta Oriveden seudun kansalaisopisto OSKOn opintopiirinä.
Kiitämme kaikkia näytelmän valmistumiseen vaikuttaneita!
Piditkö esityksestä? Kerro se meille!
Me Eräjärven Tupateatterilla arvostamme suuresti katsojapalautetta.
Jokainen kommentti auttaa meitä kehittämään esityksiämme ja tarjoamaan vieläkin parempia elämyksiä tulevaisuudessa.
Jaa kokemuksesi verkkosivuillamme tai sosiaalisen median kanavissamme.
Kiitos, että olit osa teatteri-iltaamme!
Kuvia 9 hyvää syytä elää – (kuvat harjoituksista) – Kuvat: Risto Mustalammi, Kielo Sutinen, Anne Kahelin
Kuvat löydät Eräjärven Tupateatterin Facebookista!
Eräjärven Seuratalo – Teatterin koti
Funkkistyylisen 86-vuotiaan (2025) Eräjärven Seuratalon tunnelmallisissa tiloissa voi aistia ajan havinaa. Seuratalon ensimmäinen osa rakennettiin jo vuonna 1939. Silloin sisäänkäynti oli talon takaosasta. Lopullisesti rakennus valmistui sodan jälkeen 1945.
Rakennuksen on suunnitellut eräjärveläinen Kalle Sirén.
”Kansanfunkis (kansanfunkkis) tarkoittaa funktionalismin hengessä rakennettuja, muiden kuin arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Kansanfunkiksessa tavoiteltiin 1930-luvulla muodikasta funkistyyliä. Julkisivut olivat edelliseen, klassistiseen tyylikauteen verrattuna yksinkertaisia ja selkeälinjaisia. Näitä rakennusmestari- tai maalaisfunkikseksikin kutsuttuja taloja rakennettiin noin vuosina 1936 – 1946.”
(kansanfunkis.fi)
Rakennus rakennettiin aikoinaan osakeyhtiöpohjaisena, jotta sen olemassaolo turvattaisiin omistajilla. Omistajina olivat pienviljelijäyhdistys, työväenjärjestöt, urheiluseura Eräjärven Yritys ja lukuisia yksityishenkilöitä.
Seuratalolla on sen pitkän historian aikana ollut monenlaista toimintaa: erilaisia juhlia, kokouksia, näytelmiä, tansseja, tanssikursseja, lentopalloa, painia, voimistelua ja erilaista kerhotoimintaa. Nykyisin se toimii kyläteatterimmme harjoitustilana sekä Tupateatterin, JunnuTupiksen ja NuortenTupiksen näyttämönä. Siellä on myös valtava pukuvarasto. Eteistiloissa ja kahviossa voit ihailla teatterimme juliste- ja valokuvanäyttelyä. Teatterilaiset ovat kunnostaneet tiloja vuosien varrella palvelemaan teatteritoimintaa. Seuratalolla on lähiseudun suurin näyttämötila ja erittäin hyvä akustiikka. Mutta on vanhassa talossa on omat hankaluutensakin; vesi kulkee sisään ja ulos vain kantaen.
Talo on ollut viime vuosikymmenet teatterikäytössä. Ja täten Eräjärven Työväen Näyttämö onkin kunnostanutkin taloa tunnelmalliseksi teatteritilaksi. Teatteri osti Eräjärven Seuratalon itselleen 1.1.2024
Teatterille on kertynyt suuri pukuvarasto, josta voi vuokrata asuja. Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä!
Kuvat: Risto Mustalammi
